Kuinka meidän käy, kun robotit tulevat?

Kirja oli odottanut hyllyssä lukemista jo useamman kuukauden, kun vihdoin tartuin siihen ja ryhdyin tuumasta toimeen. Kyseessä on Martin Fordin Robottien kukoistus – Teknologia ja massatyöttömyyden uhka -kirja, joka on voittanut Vuoden talouskirja -tittelinkin. Robotiikka tulee koskettamaan jokaista meitä tavalla tai toisella yhä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa.

Tämän kaltaisia kirjoja on mukava lukea siitäkin syystä, että oma urahaaveilu on villeimmillään näin koulutuksen puolivälissä. Omaa tulevaisuuttaan pohdiskellessa tulee väistämättä mieleen, onko omat valinnat helposti automatisoitavissa ja hyppäänkö vain ojasta allikkoon, jos valitsen polun, joka tulee katoamaan automatisaation myötä lähivuosina. Onko kukaan muu näin diipeissä vesissä omassa urasuunnittelussaan?

Kirjan kirjoittaja, Martin Ford, on kalifornialainen teknologian asiantuntija, jolla on liki kolmenkymmenen vuoden yrittäjäkokemus Silicon Valleyssa. Mm. Financial Times ja Forbes valitsivat tämän kirjan vuoden talouskirjaksi eikä syyttä. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja melkein loppuun asti helppolukuinenkin – ainoastaan viimeiset 100 sivua alkoi puuduttaa, sillä mentiin kohtalaisen jargonmaiseen kerrontaan. Muu osa kirjasta painottui enemmän maanläheiseen ja esimerkkirikkaaseen kerrontaan siitä, kuinka työpaikkojen määrä ja elinolosuhteet tulevat muuttumaan robotisaation myötä tulevaisuudessa.

Pidin kirjassa siitä, että se toi asiat itseä lähelle – erityisesti nimenomaan minua itseäni, sillä kirjaan valitut ammatit, työpaikat ja aiheet olivat enemmän tai vähemmän omaa elämääni koskettavia. Niin uskomatonta kuin se onkin, kirjassa käsiteltiin toimistotöiden ja korkeakouluopintojen muutosta robotisaation ja digitalisaation myötä, sekä tietenkin lempilastani: terveydenhuoltoalaa. Toisaalta aika itsestään selvät valinnat näihin, mutta toisaalta myöskin fiksut sinänsä, kun kuitenkin erittäin suuri osa ihmisistä työskentelee tai on tekemisissä juuri näiden alojen kanssa. Onhan se mielenkiintoista lukea, kuinka joskus tulevaisuudessa tämänkin kirjoituksen arvostelee robotti tai että ehkä joskus mahdollisesti umpisuolen poksahtaessa leikkauksen tekee robotti.

(Lähde: BBC)

Ford viittaa kirjassaan useaan kertaan tilastoihin, jotka ovat pääsääntöisesti vain USA:sta ja Iso-Britanniasta, mutta suomentaja on kirjan loppuun tehnyt pienen vertailutilaston, kuinka Suomen tilanne eroaa USA:n ja Iso-Britannian tilanteesta. Kirja ei siis ihan täysin sovellu arvioimaan, kuinka Suomessa tulee käymään tai millä ajanjaksolla – mutta eiköhän kirjan aavistukset tulevasta ole meidänkin arkeamme ennemmin tai myöhemmin. Ja on Suomikin kirjassa kerran mainittu! ”Yhdysvaltojen vankiloihin on lukittu peräti 2,4 miljoonaa ihmistä, ja väkilukuun suhteutettuna vankeja on kolme kertaa enemmän kuin missään muussa maassa ja yli kymmenen kertaa enemmän kuin Tanskan, Suomen ja Japanin kaltaisissa kehittyneissä maissa.” (Ford 2017, 263) – harmi, ettei liittynyt varsinaisesti automaatioedelläkävijyyteen millään tavalla.

(Lähde: Wikipedia)

Kuinka meidän sitten Fordin mukaan käy? Ainakin kuuntelemme tietokoneen säveltämiä tuntien sinfonioita ja ihailemme robottien maalaamia tauluja, luemme tekoälyn laatimia uutisia, annamme tekoälyn tulkita tunteita valokuvista ja kohdentaa markkinointia sen avulla, ja annamme robottien lajitella yksinkertaisia esineitä. Hetkinen, mitä? Lajitella yksinkertaisia esineitä? Niinpä. Tuli yllätyksenä itsellenikin, että nimenomaan omaan korvaan rutiininomainen varastotyö on nykypäivän roboteille erittäin hankalaa, sillä roboteilla ei ole käsitystä esineiden malleista ja tarttumapinnoista. Siinä missä ihminen pystyy erimallisia paketteja nähdessään päätellä, kuinka ne kannattaa pinota tai kuinka niistä ottaa kiinni, onkin robotti aivan hukassa. Jo pelkän pinsettiotteen ohjelmoiminen robottiin vaatii kymmeniä erilaisia komentoja ja algoritmeja – saati, että robotti osaisi analysoida erimuotoisia paketteja ja koota niistä tukevan pinon. Kuulostaa uskomattomalta, sillä samaan aikaan on kehitteillä robotteja, jotka osaavat löytää röntgen- ja magneettikuvista poikkeamia eli vaikkapa kasvaimia. Röntgenissä töissä olleena voin kertoa, että jokaisen ihmisen sisuskalut ovat tavallaan samanlaisia, mutta kuitenkin aivan erilaisia, hivenen eri kohdissa ja eri kokoisia – aivan kuten pahvilaatitotkin varastossa.

Oletteko kuulleet IBM:n Watsonista ja hänen Jeopardy-voitostaan vuonna 2011? Jos ette tai vaikka olisittekin, niin katsokaas Youtubesta (Watson / IBM Challenge), miten tekoäly voittaa miljoona dollaria Jeopardy-kisasta kisaten Ken Jenningsiä ja Brad Rutteria vastaan. Jennings oli muuten aiemmin voittanut kymmeniä Jeopardy-jaksoja. Kirjassa kerrottiin, kuinka Jeopardy oli aikansa suuri haaste tekoälylle, sillä kuten ehkä tiedätte, Jeopardy on tietokilpailuvisa, jossa pitää tietää annettuun vastaukseen oikea kysymys. Tämä oli erittäin hankala paikka ohjelmoida, sillä Watsonin tuli käydä läpi järjetön määrä erilaista dataa, valikoida niistä validi, muodostaa se kysymyksen muotoon – ja tehdä tämä hemmetti soikoon nopeammin kuin Ken Jennings, joka oli ilmiömäinen tässä kisassa. Mitä Watsonille kuuluu nykyään? Hyvää, vain hyvää. Watson on pilvessä (heh), on nopeampi kuin Jeopardy-aikoina ja on kaavailtu lääketieteen käyttöön, sillä Watsonhan on erityisen hyvä löytämään tarkkoja vastauksia ällistyttävän laajoista aineistoista – aineistohan voisi olla lääketieteellisiä julkaisuja, oppikirjoja, tieteellisiä aikakausijulkaisuja, tutkimuksia tai jopa merkinnät, joita lääkärit ja sairaanhoitajat ovat tehneet yksittäisistä potilaista. Näitä aineistoja läpikäymällä ja vertaamalla vastaanotolla istuvan potilaan oireisiin voi diagnoosi syntyä nopeammin ja luotettavammin kuin koskaan, ja pystytään ottamaan huomioon harvinaisemmatkin sairaudet, ristikkäisvaikutukset ja oirekombinaatiot. Tällaiseen ei ihmistyöllä pystyttäisi.

Kirjasta löytyy siis esimerkkejä laidasta laitaan ja erittäin runsaasti. Käytännönläheiset esimerkit ja ymmärrettävä kerronta tuo näinkin scifiltä kuulostavan aiheen erittäin mukavaksi lukukokemukseksi. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat teknologiasta kiinnostuneita ja ovat kiinnostuneita miettimään, kuinka tekoäly ja robotit tulevat omaa elämää kenties lähitulevaisuudessa koskettamaan.

Ihmettelin kuukausien kuluessa, miksi kirja ei vaan koskaan tarttunut käteen luettavaksi, vaan aina muut kirjat menivät ohi. Tässä syy – kirja odotti hetkeään tulla esiteltäväksi myös teille.

Miten onnistutaan sisältömarkkinoinnissa?

Tuntuuko, että sisällöt eivät lähde lentoon, vaikka tuotat niitä usein ja joka kanavaan? Tavoittavatko sisältösi juuri ne, jotka sen pitäisi tavoittaa? Tässä kuusi käytännön vinkkiä, joilla onnistut sisältömarkkinoinnissa.

1.      Rajaa: mitä, kenelle ja miten

Ihan aluksi: rajaa liiketoimintasi, mieti mitä haluat tarjota ja kenelle olet sitä tarjoamassa. Kun nämä perusasiat on päätetty, pitää vielä miettiä mikä on juuri sinun tuotteellesi tai palvelullesi oikea kohderyhmä ja missä tämä kohderyhmä luuraa. Näillä lähtökohdilla päästään alkuun.

2.      Päätä, mitkä ovat avainviestisi

Tee avainviesteistäsi yksinkertaisia ja mielekkäitä. Käytä niitä myös sloganissasi. Brändisi on avain siihen, kuinka hyvin ihmiset muistavat ja sitoutuvat yritykseesi. Mieti tarkkaan avainviestisi, jota brändisi julistaa. Ihmisiä kiinnostavat brändin visio, historia ja arvot, anna niiden siis näkyä ja kuulua. Jokainen haluaa tehdä parhaan ostopäätöksen itsensä, liiketoimintansa ja yhä enenemässä määrin myös maapallon kannalta, sen vuoksi on tärkeää mitä brändi viestii. Räätälöi myös kullekin asiakaskunnalle sopiva avainviesti. Yritysasiakas tekee ostopäätöksen eri lähtökohdista kuin yksityisasiakas.

3.      Tunne ydinasiakkaasi

Sisältöä luodessasi, pidä vaikka muistilappu pöydällä, jotta muistat, kenelle sisältöä olet luomassa. Sisällön pitää vastata asiakkaasi tarpeisiin, selvitä siis, mikä juuri hänelle on arvokasta ja mistä hän hyötyy. Huomioi myös erilaiset asiakasryhmät. Jos sinulla on b2b-asiakkaita, heidän tarpeensa voivat olla erilaisia kuin b2c-asiakkailla. Sisällön pitää myös olla ajantasaista, yleisesti hyväksyttävää ja helposti löydettävissä. Selvitä siis missä kanavassa sinun asiakkaasi haluavat brändiisi törmätä ja luo sisältö sinne.

4.      Kommunikoi asiakkaidesi kanssa

Kun olet tunnistanut asiakkaasi tavan ottaa sisältöä vastaan ja käyttänyt oikeaa kanavaa, saatat saada myös palautetta: kehuja, kysymyksiä, risuja. Muista kommunikoida asiakkaasi kanssa. Jokainen meistä haluaa olla erityinen, älykäs ja rakastettu. Auta siis asiakastasi löytämään tietoa ja kokea se hyödylliseksi. Ihmiset haluavat jakaa vinkkejään, ideoitaan ja mielipiteitään, joten käytä se hyväksi ja ota heidät mukaan luomaan sisältöä. Kannusta heitä kirjoittamaan ja jakamaan puolestasi.

5.      Tuota laadukasta sisältöä

Jotta saat ihmiset jakamaan sisältöjäsi, tee siitä informatiivista, hyödyllistä ja mielipiteitä herättävää. Uutisarvo, trendikkyys ja vaikuttava tarina inspiroivat lukemaan ja jakamaan tekstiä. Muista myös tunne. Halu, ilo, helpotus, pelko, kateus, jännitys kiinnostavat ja vetävät puoleensa. Huolehdi, että tekstin tyyli noudattaa juuri sinun yrityksesi ”tone of voicea”, eli äänensävyä. Koska ihmiset ovat lähtökohtaisesti laiskoja, lyhyt ja tiivis teksti voi tuottaa paljon enemmän inspiraatiota kuin pitkä romaani. Ja muista, että mitä enemmän faktoja kerrot, sitä paremmin myyt. Älä kuitenkaan puhu vain yrityksestäsi ja sen tuotteista, vaan niiden tuottamasta hyödystä.

6.      Jos joku ei toimi, reagoi

Jos huomaat, että joku ei toimi, käy jokainen kysymys uudelleen läpi. Onko kanava väärä, onko tekstin sävy väärä tai tuotatko sisältöä, joka ei palvele eikä hyödytä asiakasta? Reagoi ja korjaa suuntaa. Joskus oikean suunnan löytyminen vaatii muutaman korjausliikkeen, joskus taas se voi osua kerralla nappiin.

Avainsanat: sisältömarkkinointi, kohderyhmä, avainviesti, brändi, viestintä.

Blogitekstin kirjoittaja on sisältömarkkinoinnista kiinnostunut tradenomiopiskelija Tampereen Ammattikorkeakoulusta.

Lähde:

Fitt, J. 2018. How to Get Inside Someone’s Mind and Stay There: The Small Business Owner’s Guide to Content Marketing and Effective Message Creation. New York: Business Expert Press.

Digiajan asiakaskokemus: oppia kansainvälisiltä huipuilta

Luin kirjan Digiajan asiakaskokemus: oppia kansainvälisiltä huipuilta. Kirja kertoo teknologian kehityksen vaikutuksista tapaamme toimia kuluttajina ja siitä miten esimerkiksi tekoälyn avulla yritykset voivat tuottaa automatisoidusti parempaa ja personoidumpaa palvelua ja antaa siten aivan uudenlaisia digiajan asiakaskokemuksia. Kirjan ovat kirjoittaneet KTM Belinda Gerdt ja KTM Sanna Eskelinen. Gerdt on hankkinut kokemusta digitaalisen asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämisestä kansainvälisten IT-yritysten palveluksessa ja Eskelinen on tehnyt työtä globaalin liiketoiminnan kehittämisen ja yritysvastuun parissa.

Kirja jakaantuu kolmeen osioon. Ensimmäisessä kolmen luvun osiossa käsitellään digitalisaation teknologioita ja asiakaskokemuksen kehittämistä, pohditaan digitalisaation mukanaan tuomia uhkia ja mahdollisuuksia sekä asiakkaiden odotusten ja käyttäytymisen muutoksia. Nämä luvut käsittelevät asiaa pitkälti teoreettisesti mutta onnistuvat silti olemaan toimintaan kannustavia. Kerronta saa lukijan miettimään asioita ja lisäksi niissä on ”Think big” –harjoituksia, joista etenkin yrittäjien voisin kuvitella saavan hyötyä oman yrityksensä toiminnan kehittämiseen.

Itselleni mielenkiintoisin osuus oli kirjan toinen osa eli neljäs luku, jossa esiteltiin kuudella eri toimialalla (koulutus, lentoasematoiminta, majoitus, pankkitoiminta, terveydenhuolto ja vähittäiskauppa) toimivien kansainvälisten huippuyritysten esimerkkien kautta sitä, mitä digiajan asiakaskokemus kullakin toimialalla tarkoittaa. Ehkäpä siksi, että itse olen viimeksi tarvinnut lentoasemapalveluja noin 30 vuotta sitten ja koska harvakseltaan tehdyillä kotimaan matkoilla olen turvautunut enimmäkseen teltta- tai laavumajoitukseen luonnon helmassa hotellien sijaan, erityisen huvittavia hetkiä vietin juurikin lentoasematoiminnasta ja majoituksesta kertovien osuuksien kanssa. Tämän päivän lentoasematoimintaan tutustuminen sai kuitenkin miettimään, miksi tänä päivänä ylipäätään on tarve matkustaa? Moni työmatka voitaisiin varmasti korvata etätyönä, skype-neuvotteluilla ja virtuaalisilla toiminnoilla. Juuri, kun pääsin miettimästä, että lomamatkatkin voisi tehdä virtuaalisesti, niin jo majoitustoiminnasta kertovassa kohdassa kerrottiin Marriott-ketjun testanneen virtuaalimatkailua.

Kirjan viimeisin osio keskittyy kannustamaan ”tuumasta toimeen”, opastaa ja neuvoo. Viimeisessä luvussa on vielä kerättynä ”Think big” –harjoitukset eräänlaiseksi muistivihoksi.

En valinnut kirjaa luettavaksi sen vuoksi, että se olisi vaikuttanut erityisen kiinnostavalta vaan siksi, että se oli ylipäätään saatavilla. Lukemisen edetessä se alkoi kuitenkin oikeasti kiinnostaa mielenkiintoisten esimerkkitapausten ansiosta. Kirjaa oli helppo lukea ja sen sanoma oli ymmärrettävää. Kaiken kaikkiaan kirja oli mukavasti pureskeluun sopiva ja maukas pähkinä!