Heijastinliivi kirjahyllyssä!

Jukka Aminoffin ja Mika D. Rubanovitschin Ostovallankumous kirja hyppäsi silmille, kuin keltainen huomioliivi liikenteessä! Tätä kirjaa ei voi olla huomaamatta muiden kirjojen seasta. Olkokuoren lisäksi sisältökin pitää sinut oivallisesti otteessaan, kun keltaiset kuvat selkeyttää kirjan sanomaa. Sisältö on helposti luettavaa ja ymmärrettävää. Lisäksi sisältö on hyvin tämän päivän myynnin ytimessä, eli ohjailemassa ostajaa luoksesi sisällöllä, eikä yritetä soittamalla myydä. Muutamassa kohdassa huomasi, että neljä vuotta on menty eteenpäin tämän kirjan kirjoittamisesta. Lukukokemusta tämä ei kuitenkaan liikaa haitannut.

Kirjassa kerrotaan kuinka myyjän rooli on muuttumassa myyjästä enemmän asiantuntijaksi, joka osaa olla asiakkaaseen yhteydessä juuri oikeaan aikaan. Ostajat tänä päivänä ottavat itse selvää asioista, joten myyjäorganisaatiolla tulee olla tarjottavaa tähän asiakkaan tiedonhakuun. Dataa kerätään verkkosivuilla käymisistä ja siellä tehdyistä toiminnoista. Tätä dataa hyväksi käyttäen myyjä tietää, koska ostaja on valmis yhteydenottoon myynnin/oston klousaamiseen. Ostokokemuksen tulee olla helppo ja vaivaton. Ostajalla tulee olla tunne, että hänellä on langat käsissään, vaikka myyjäorganisaatio on hyvällä sisällöllä saanut ohjailtua asiakkaan luokseen. Kirjasta löytyy myös hyvät ja ytimekkäät myyjäprofiilit, sekä ostajaprofiilit. On vielä selvennetty, että harvoin kukaan on täysin vain yhden profiilin sisällä, vaan muodostuu yleensä muutamasta profiilista.

Suosittelen kirjaa ostettavaksi kaikille, jotka ovat työn tai opiskelun kautta myynnin, markkinoinnin ja ostamisen kanssa tekemisissä. Kirjasta saa kyllä hyvin kertalukemisella irti, mutta kuvien avulla on helppo löytää vahvistusta tarvitsemaansa osa-alueeseen. Kuvien kautta on myös helppo löytää tarvittava kohta uudelleen luettavaksi, mitä ei monesta muusta kirjasta voi sanoa. Itselleni oli erittäin positiivinen lukukokemus.

Susanna Laitinen

”Blurred lines” has correction by H2H

Back in the days marketing was classified into two groups: business-to-customer (B2C) and business-to-business (B2B). Marketing class gathering around to speak acronyms for “all ears” sales agents and showing videos for future consumers. Very same dividing is done to separate specialties, audiences and segments in an effort to directly approach the target group, who would consume a brands message. Outcome of the segmenting is a leaking roof and fissuring fundament. Referring to any movie script out there: so the unnatural language for marketers was born.

Proctor and Gamble with their operations bring in surface marketing terms like Above The Line (ATL) and Below The Line (BTL) advertising. ATL gives ear to advertise brands through mass media to reach out wider spread of consumer audience. BTL gives heed to promote products and services through business related content as connecting with the consumer. Making equation in two unknowns the lines can be easily drawn between marketing groups and advertising methods. B2C = ATL. B2B = BTL.

Whilst there been sensed the third sideline presence, expressly the interesting way-out term declared in the book as Human To Human (HTH) marketing. Focusing on simple communication and understanding that humans are multi-dimensional with their uptimes and downtimes. That`s human to human.

Businesses do not have emotion. Products do not have emotion. Humans do. Humans want to be a part of something bigger than themselves. Humans want to be included. Humans want to feel something. Humans make mistakes.

Key takeaways when making social context. Think it through. Man shall not live by bread alone, but by every word that proceeded out of the mouth of God. Everything you say has to be in accordance with personnel and companys brand- context have to be a collaboration between purpose and brands goals.

While working on your context, create message that resonates and try to walk in your audience’s shoes. Context is symbiosis amongst beginning and end point, simply head targeted folks to the right direction. Getting out of your head and thinking through people’s reaction to your content. Lily Singh has said that thoughts are like brain babies, you have to nurture them for seeing wished results.

Want to achieve experience and connection? Then create context with content. Social media plays tricks with variable context, but being authentic and connecting emphatically will win people over to your side.

Consumers have high expectations. But it doesn’t take massive software, complicated strategies or tons of people to meet them. Learn the ins and outs of being human: think of you as Oprah Winfrey and you’ll create customers for life. In exact sequence listen, respond and have a conversation.

Brands are moving target, but by embracing social media tools and focusing on crafting magical moments- successively everlasting loyalty to product or brand is created. Trial and error.

Our challenge as humans is to find, understand and explain the complex in its most simplistic form. Find the commonality in our humanity, and speak the language we’ve all been waiting for.

That`s Human to Human: #H2H.

Cut the crap and be authentic

It`s not that companies suck at storytelling, they suffer from megalomania as seeing themselves as the ones, who know it all. Drum roll, as they get off from their high horse, their sight clears drastically. Chinese whispers don`t serve nobody and when people finally get the message a peculiarity has been swallowed by marketing vernacular.  The ultimate goal for creating germane content is to sprout your company up on progress ladder. Fatalness in the sea of excess content, that’s why it`s important to have Takeaway aka Grab and go messages. I have raised eyebrows feeling, while seeing how grievously brands are implementing their ideas. It appears as mineworkers have harnessed to charcoal wagons, it won`t move on until they offload the junk thoughts.

Lately, there has been great deal of buzz murmuring about content marketing. Driving past the streets, you`ll see vast amount of billboards promoting this and that product or service. Bombarding advertisement campaigns round the corners of the same streets. I am going to be honest, they have reached down to your thoughts. Sadly the new launched industrial gadget hymns get stick to consumers head like pesky earworms.  Let`s make it above-board: they are a zipless cut from the ad campaign and that’s all. No oracular message behind the agitation work. So stopping the bulls**t and cutting to the chase of real content marketing. Hitting the nail on the head with a transparent content!

How old the content marketing is? Majority of us would guessed at the outside of 50 years have content marketing been around. According to CMI (giving a hint it means Content Marketing Institute) the year was 1732 and Benjamin Franklin starts publishing his annual Poor Richard`s Almanack to promote his printing business. If you produce free and helpful content for your target market, they will engage with you, spread your message, and probably even buy from you.  Giving access to freebie, maven made, and downloadable content may see as stupidity. Reality is that, when offering useful tools for ones self-growth, people will take mental notes and return to the source over and over again. Traffic is generated and odds are high, that the next time, when visiting your webpage, they are willing to pay. Sharing is caring. What goes around comes around.

The years have gone past, but formula for great content has been like unchangeable Photostat. Speech figures are terrific illustration and frankly I see tiramisu as equivalent to great content consistency. Fractionating tiramisu to four layers: topping, liquid, cream and biscuit. The topping of created content are enthralling title, you hit the home and make them laugh. Whereas liquid is the persons pain point, thus a bit by bit carving the road for salvation. Heading to sour-sweet cream, where the pain agitation moment is taken place. Compile stage is foremost, cause problem has hit upon a solution, the fluxion bandwagon has taken off, the Rubik`s cube has been put together. With all these layers aforementioned, we are composing superhero from message receiver. The content gives hero a blast off, while answering outspokenly unspoken and hot spot questions.

Catching the syllabus by reading the summary. We had problem with companies, being too overprotective and narrow sighted in the content marketing operations. Our patient were complaining from sore spots like unremitting ballyhoo aka superfluity advertisement. Essential suggestion was creating mattering content and leaving all frippery out. High-ranking from consumers and even entrepreneurs view angle are free of charge contents, hence they leave reader satisfied and slight Gridlock is created. Mentioning the yummiest part of the article, this is content formula aka tiramisu. Audience is hooked with gripping title, shown his problem, befuddle causes fretfulness and altogether problem is solved. The journey reader goes through creates a hero, who can handle everything and acts without hesitation. In every comic there`s hero and bad guy. Tell people a story. Feed their imagination. Create content that matters.

#Crystal-clear content

Kunnes kuolema meidät erottaa

Markkinoinnin välineiden laajentuessa kuten kaatuneen maitolasin sisältö pöydälle, on hyvä tiedostaa ihmisen käyttäytymisen perimmäisiä syitä. Miksi kulutamme? Mikä saa meidät hurahtamaan tiettyihin brändeihin? Sosiaalipsykologi Sampo Luoto kuljettaa lukijan psykologian kiertoradalle, pohtien ihmisen käyttäytymistä markkinoinnin näkökulmasta kirjassaan Markkinointi boksin ulkopuolelta (2015). Kirjan toinen kirjoittaja FT Laura Ahonen vastavuoroisesti tarkastelee kuluttajan ja brändien vuoropuhelua digitaalisessa arjessamme. (Ahonen & Luoto 2015)

Lapseni toivovat joululahjaksi jälleen legoja. Toiveita kysyttäessä ovat legot kestosuosikkina vuodesta toiseen. Ensin olivat LEGO dublot, lasten kasvaessa pikkulegot, tytölle suunnatut LEGO friends tuotteet ja pojalle LEGO cityn kulkuneuvot hälytysajoneuvoista lentokoneisiin. Pyydän koululaisilta lisää perusteluja, miksi he tarvitsisivat uusia legoja, kun vanhatkin ovat toisinaan pitkin lattioita tai sekaisin yhdessä suuressa laatikossa. Järkeviä perusteluita ei tunnu löytyvät.

Ihmisen tarpeet ja motiivit kumpuavat jo kivikauden ajoilta. Luodon mukaan kulutamme, koska tarpeet ja motiivit ovat tunnepohjaisia (Luoto 2015, 15). Palkitsemme itsemme, vaikka laadukkaalla samppanjalla ja toisinaan taas lohduttaudumme Fazerin sinisellä suklaalla. Alitajuntamme ohjaa meitä tarvitsemaan, mistä emme aina ole tietoisia. Emme kuluta sen mukaan minkälaiseen profiiliin meidät on listattu iän, perhesuhteen tai asuinpaikan mukaan, motiivimme ovat tunnepohjaisempia. Vai ostatko tietyn merkkistä olutta, koska markkinoijat ovat profiloineet sinut Antiksi 35-vuotta Hervannasta? Ehkä lastenkin legotoive on alitajuinen, se tuttu ja turvallinen, palkintona varmasti kivaa tekemistä.

Muistan itsekin leikkineeni legoilla muistikuvieni rajamailta alkaen. Kuulemani mukaan olin muutaman vuoden ikäisenä vaihtanut tutin legopakettiin ja niin loppui tutin käyttö. Omat tunnesiteeni legoihin ovat vahvat, kestäväthän legot laadukkaina tuotteina leikkejä sukupolvesta toiseen. Perustelen legohankintani lapsille kehittävinä leluina, joilla voi kasvattaa luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, sorminäppäryyttä tai ohjeiden lukutaitoa leikin varjolla. LEGO brändin arvoja ovatkin mielikuvitus, hauskuus, oppiminen, välittäminen ja laatu (Lego 2018). LEGO brändi on osannut mukautua aikaansa ja kehittynyt moninaisiksi sarjoiksi kaikenikäisille leikkijöille. Brändit ovat tekijöiden, median ja kuluttajan välistä vuoropuhelua valottaa Ahonen (2015, 11). Vahvoille brändeille tunnusomaista on kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma (Luoto 2015, 75). Olemme tunteneet brändin kauan, muistamme legoja olleen aina leluosastojen hyllyillä haluttuina lahjoina. Kaikilla muillakin on legoja ja niillä on ollut hauskaa leikkiä yhdessä.

Ihmisen aivot suodattavat kaiken ajattelemansa tiedon. Luodon mukaan aivojemme järjestelmä päästää havaitsemastaan tiedosta läpi vain asiat, joilla on jotain tunnepohjaista merkitystä ihmisen elämässä (2015, 76). Jos siis brändi ei herätä tunteita, se ei jää mieleen ja tuotetta ei osteta. Hyllymetrit tavaraa eivät herätä kuluttajaa, kunnes tapaat tutun tuotteen, mikä muistuttaa positiivisella tavalla, ai niin tämä olikin hyvä.

Syvässä brändisuhteessa kuluttaja rakastaa tuotetta tai palvelua ja on valmis maksamaan tuotteesta. Luodon mukaan brändin tehtävä on jopa saattaa kuluttaja väliaikaisesti mielisairaaksi rakkaudesta tuotteisiinsa (2015, 43). Rakastuminen kun ei juurikaan eroa mielenterveyden häiriöistä. Kun koetaan pakkomielteistä halua saada tuote omakseen, aivot ovat rakastuneet ajatukseen, miltä tuotteen omistaminen tuntuu. Rakkausavioliiton kulmakiviksi brändin ja kuluttajanvälillä Luoto esittää, että brändi nähdään rakastamisen arvoiseksi. Brändi herättää motivaation ja käyttöhalun, ja aktivoi aivojen palkitsemiskeskuksen. Brändi vahvistaa positiivisella tavalla kuluttajan identiteettiä sekä sopii yhteen ruumiinkuvamme kanssa. ( Ahonen & Luoto 2015, 45)

Brändin pitää siis sytyttää mahdollisimman voimakas positiivinen tunnetila. LEGO ja tunnetila? Olenko siis alitajuisesti ollut rakastuneena legoihin? Pikkukuutioihin, joiden päältä käveleminen kirpaisee jalkapohjassa? Ehkäpä se onkin muistojen kultaama kirpaisu, lupa leikkiin. Jos kuluttajan ja brändin rakkausavioliitto on syvän brändisuhteen tavoitetila, LEGO on onnistunut tässä. Joskus intoudun rakentelemaan lasten kanssa legoja ja eläkeläisenä kenties rakennan niitä seuraavan sukupolven kanssa. Ehkäpä LEGO tarjoilee vanhuuden kaveriksi oman legosarjansa muistin ja sorminäppäryyden ylläpitämiseksi. Ehkä tämä rakkaus legoihin saa minut ostamaan legoja yhä uudelleen joululahjaksi ja perustellaan se vaikka tunteella.

Lähteet:
Ahonen, L. & Luoto, S. 2015. Markkinointi boksin ulkopuolelta. Helsinki: Talentum
Lego. 2018. Lego brändi. [yrityksen www-sivut]. Luettu 8.12.2018. https://www.lego.com/fi-fi/aboutus/lego-group/the_lego_brand

Ajatteletko sinä, vai ajatteleeko kone puolestasi?

 

Pyykinpesukone tilaa pyykinpesuainetta, kun se on loppumassa. Jääkaappi tilaa maitoa, voita, jugurttia jne. lisää kaappiisi, kun ne ovat loppumassa. Ostokset tuodaan kaupasta kotiisi, palvelurobotti laittaa aineet paikalleen. Robotti keittää sinulle kahvin ja kaataa kuppiin nautittavaksi kotiin palatessasi. Kuka päättää mitä pesuainetta pesukone tilaa? Kuka päättää mitä maitoa jääkaappi tilaa? Alkuun päätös voi hyvin olla sinun. Entä se kerta, kun haluamasi tuote on loppunut kaupasta? Pyykkikone tilaa vastaavan tuotteen tilalle tehtaan asettamien kytkösten mukaan. Missä vaiheessa itse huomaat, että et enää käytä haluamaasi pesuainetta? Kone on tehnyt päätöksen puolestasi.

Sinun toimistasi ja päätöksistä kerätään jo tänä päivänä koko ajan dataa. Tämän datan ja koneiden analyysien perusteella sinulle tarjotaan haluamiasi sisältöjä, tuotteita ja palveluita. Ovatko ne todella sinun haluamiasi sisältöjä, tuotteita tai palveluita? Tarjoamaan nousee ne tuotteet ja tiedot joiden yritykset ovat osanneet tuoda teksteihin oikeat hakusanat tai osanneet tehdä sopivien instanssien kanssa yhteistyötä/kytkykauppaa. Tämähän on tietysti normaalia markkinoimisen lakeja, mutta jos puhutaan tiedosta tai maailman tapahtumista. Tämä saman datan analysointi määrittelee millaista tietoa saat. Eli ajatteletko itse vai ajatteleeko kone puolestasi?

Digitalisaatio on lisännyt ja nopeuttanut tiedon saantia monella tapaa, mutta samalla tieto ja uutiset on entistä enemmän kaunisteltuja. Kuvat kun voivat järkyttää herkkää länsimaista ihmistä, niin ne päätetään poistaa sisällöstä. Osassa maissa tietynlaista sisältöä ei julkaista ollenkaan. Kuka vain voi tuottaa sisältöä tapahtumien paikanpäältä, mutta se ei pääse oikeasti leviämään tietoisuuteen, koska sisältöä pidetään liian rajuna ja se poistetaan annettujen määreiden mukaisesti. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa määrittelyn on tehnyt ihminen. Tätä määritelmää kone toteuttaa, mutta kuitenkaan sinä itse et ole valinnut näin tapahtuvaksi. Kuka siis päättää puolestasi mitä haluat tehdä, tietää, ostaa ja nähdä. Istummeko omassa kulutuskukkasessa, kun emme halua nähdä kauheita asioita mitä maailmassa tapahtuu?

Lähteet:

Block, H. & Riesewick, M. 2018. Dokumenttielokuva The Cleaners – some-saastan siivoojat. Yle. Katsottu 11.11.2018.

Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus – oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent Oy.

Mitä se siellä somessa taas höyryää?

Tämä kirjoitus käsittelee ajatuksia kirjasta  Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi, kirjan on kirjoittanut Jarkko Kurvinen, Tom Laine ja Ville Tolvanen.

Otsikon ajatus ei ole pelkästään ilmaan heitetty räväkkä heitto, jolla kalastellaan klikkauksia omaan kirjoitukseen, vaan se perustuu omakohtaiseen kokemukseen viimeisen vuoden ajalta.

Tietenkin asioiden katsominen eri näkökulmista tuo erilaisia ajatuksia eteen ja tämä nykyinen  digitaalinen maailma on tuonut vauhdilla muutoksia työelämään. Joten on ymmärrettävää monien muutoksien vielä ottavan aikaa, kun ne saavuttavat kaikki.

Juurihan se sähköposti otettiin käyttöön…?

No mikä se henkilöbrändi on?

Mihin mainostoimistoon minä soitan ja ostan oman kuvani bussin kylkeen? Ei sinun tarvitse soitella mihinkään mainostoimistoon, vaan alkaa rohkeasti käyttämään somen voimaa työelämässä luodaksesi omaa henkilöbrändiäsi. Koska kaikki vaikuttaminen luo sitä henkilöbrändiä ja vaikuttamista on osallistuminen keskusteluun tai oman sisällön luonti.

Kirjan alussa kerrotaan hyvin miten ajatukset sisällöstä on muuttunut vuosien varrella, kun aikaisemmin johtajien luomat kirjoitukset olivat tosiaankin viestintäammattilaisten tekemiä.

Voisi sanoa, että onneksi ei ole enää nykyään vaan olemme päässeet aidompiin ja aktiivisempiin sisältöihin.

Eli siis kaikki julkisuus on hyvästä?

Näinhän sitä joskus sanottiin, että parasta on kun pysytään keinolla millä hyvänsä otsikoissa ja ihmisten mielissä on vain hyväksi. Tämä ei pädekään enää nykyään ei ole tarkoitus lähteä huutelemaan mahdollisimman räväköitä juttuja, että saataisiin julkisuutta.

Asiantuntijuus on se millä erotutaan muista ja luodaan itsestä vaikuttajia, kirjassa on hyviä esimerkkejä vaikuttajista.

Kun luodaan sisältöä pyritään tuomaan omaa osaamista esiin ja sillä erottautumaan muista, tietenkin keskuteluun osallistuminen on myös tärkeää. Pelkkä kirjoituksen tekeminen ja jakaminen ei riitä, vaan kirjoituksen kommentteihin kannattaa lähteä avaamaan omaa näkökulmaa. Vuorovaikutus on tässäkin hyväksi ja näin voidaan avata vaikkapa vaikeampia käsitteitä ja asioita selkeämmiksi ymmärrettäväksi.

Myös yritys hyötyy vahvoista henkilöbrändeistä

Vaikka kirjan nimi onkin henkilöbrändi, niin silti siinä selitetään hyvin mitä hyötyä tästä on myös yritykselle. Tietenkin yrittäjänä toimittaessa, on ollut usein selvää, että oma tekeminen heijastetaan hyvinkin tiiviisti yrityksen toimintaan. Mutta onhan isommissa yrityksissä muitakin töissä ja tarinat tarvitsevat uskottavia tekijöitä.

Vahvat asiantuntijat ja nimenomaan tässä ne henkilöbrändin luoneet vaikuttajat tulevat yrityksen työntekijöinä esille, kirjassa on muutamia esimerkkejä tästäkin asiasta, kuinka yritykseen on tullut työnhakijoita juurikin tietyn tunnetun vaikuttajan ansiosta. Myöskin kun vaikuttaja kertoo yrityksen tuotteista ja palveluista, niin tavoitettavuus on paljon parempi ihmiset haluavat kuunnella ihmisiä.

Eli yrityksille suosittelen somesuunnitelman tekoa ja henkilöbrändäyksen hyödyntämistä, sovitaan pelisäännöistä somen ympärille ja tuotetaan yhteistä sisältöä.

Monesti kiinnostava vaikuttajan tekemänä sisältö vastaa paremmin kohderyhmän tarpeisiin, kuin ostettu mainos.

Suosittelen kirjaa henkilöbrändäyksestä kiinnostuneille ja niille jotka miettivät miten sitä tehdään.

Tähän käyttöön kirja on hyvä, mutta esimerkkejä huonosta henkilöbrändäyksestä et siitä löydä, sitä varten suosittelen kriisiviestinnän kirjallisuutta.

Blogitekstin kirjoittaja on tradenomiopiskelija Tampereen Ammattikorkeakoulusta, joka on seikkaillut internetin ihmeellisessä maailmassa jo yli 20 vuotta. Tätä seikkailua hän aikoo jatkaa vielä tulevaisuudessakin.

Johan nyt on digimarkkinat, 21st Century Marketing

Tamk:n liiketalouden tradenomiopiskelijat nostavat blogissa esiin markkinoinnin tärkeitä poitteja ja vinkkejä, esimerkiksi miten digimarkkinoilla pärjätään. Ajankohtainen kirjallisuus aihepiiristä on nostettu pöydälle ruodittavaksi ja analysoitavaksi. Blogi on osaltaan ajankohtaisen markkinointikirjallisuuden tiivistelmäkattaus.

Hakukoneoptimointia ei kannata jättää huomioimatta

Hakukoneoptimointi eli SEO (Search Engine Optimization) auttaa asiakkaitasi löytämään sivustosi verkosta. Jollei hakukone löydä sinua, eivät löydä asiakkaat tai tuleva työnantajasikaan. Katleena Kortesuonkin (2018) mukaan, jollet löydy Googlaamalla, et ole olemassa. Kun asiakas tekee haun, hakukone etsii avainsanoja. Tuloksien perusteella hakukone asettaa sivustot paremmuusjärjestyksen, joka ovat tiedon etsijän nähtävillä. Maksettujen mainosten jälkeen hakutulosten kärjessä olevat yritykset saavat suurimman osan kävijöistä, koska harvoin jaksamme hakutuloksia selailla useita sivuja eteenpäin. Hakukoneoptimoinnin avulla saat sivuistasi löydettävät ja asiakaslähtöiset.

Googlessa haun järjestykseen vaikuttavat tärkeimpänä sisältö, saavutettavuus, linkitys ja sivuston suosio. Oikealla hetkellä näkyminen johdattaa sivustolle mahdollisia asiakkaita. Haun tuloksia ei mielletä mainonnaksi, sen negatiivisessa merkityksessä. Hakukone tutkii asiasanoja koodista, otsikoista, tekstisisällöstä, kuvatekstistä tai videosta. Sivulle johtavien linkkien määrä sekä sivuston suosio vaikuttavat myös hakukoneen tuloksiin. Hyvä hakukoneoptimointi lisää asiakasliikennettä sivuillesi ilmaiseksi. (Karjaluoto 2010)

Kuinka nopeasti sivusi latautuvat? Google odottaa sivustosi latautuvan kolmessa sekunnissa. Ollaanko sivuilla ja sisältösi parissa kymmenen sekuntia vai pidempiä aikoja? Ovatko sivut selkeät  ja luetettavat? Hyvä sisältö palvelee niin lukijaa kuin hakukonettakin löytämään sen. Tiedon on löydyttävä nopeasti ja helposti. Saavutettavuuteen vaikuttavat sivun latausaika, tiedostokoko, HTTPS-salaus (kaupoissa), sisäiset linkit ja sivun arkkitehtuuri. (Mölsä 2017)

Hakukoneoptimointi aloitetaan määrittelemällä ja analysoimalla keskeiset hakusanat. Kun tiedät ne oikeat avainsanat, laita ne sivuillesi hakukoneoptimoinnin näkökulmasta tärkeimpiin kohtiin. Esimerkiksi otsikon (title) ja muiden metatagien suunnittelu on tärkeää. Otsikko näkyy hakutuloksissa sivujesi otsikkona ja sivuston kuvaus tiivistelmänä, missä  kerrotaan sivustosi asiasanat. ( Kava 2018)

Optimoinnissa kannattaa kiinnittää huomio seuraaviin kohteisiin:

  • tekstin ensimmäinen kappale
  • otsikot ja erityisesti niiden ensimmäiset sanat
  • väliotsikot
  • kuvatekstit
  • toimivat linkit
  • domain eli verkkotunnus (kuten www.domain.fi)
  • tunnisteet eli asiasanat

Konkreettisia neuvoja hakukoneoptimointia palvelevaan kirjoittamiseen antaa Katleena Kortesuo. Hän opastaa blogikirjoituksissa kirjaamaan hakusanoja myös sisällönkuvauskenttään, mihin mahtuu 150 merkkiä hakusanoja aihepiiristäsi. Lisäksi tunnisteisiin eli avainsanoihin kannattaa merkitä blogin aiheet sanapilvenä tai luettelona. Tunnistesanoina on suositeltavaa käyttää yleisiä ilmauksia, jotka ovat todennäköisempiä hakusanoja. Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa tunnisteet merkitään risuaidalla, esimerkiksi #hakukoneoptimointi. Slideshare -palvelussa tunnisteet kirjoitetaan tags-kenttään. Jos tekstissäsi on linkkejä, linkin teksti on oltava ymmärrettävä hakusana, koska hakukone ei ymmärrä sivukoodipätkää tai tekstiä täältä. Esimerkiksi lataa täältä pdf-opas, josta pdf-opas sana on linkkinä.  (Kortesuo 2018)

Äänihakuja on jo yli 20% hauista ja teinit käyttävät äänihakuja jo päivittäin, kertoi Mölsä (2017). Kun laadukas sisältösi sivuilla vastaa asiakkaiden etsimään tietoon oli se sitten brändisi, mielikuva yrityksestäsi tai tuotteesi ja palvelusi, olet ajassa mukana varmasti.  Kun asiakas etsii yritystäsi sen nimellä ei hakusanoista tarvitse kilpailla.