Valmentava johtaminen and how its done?

Valmentava johtaminen, kuinka vaikea se saa olla? Kuulostaa siltä, että valmentaja johtaa ja thats it. Paperille kirjotettuna tuntuu koko homma yksinkertaiselta, mutta missä sitten ne vaikeudet ilmenevät. Monisäkeisyys ilmene johtamistekniikoiden ja valmentajaroolien käyttöönottamisessa. Löytyykö edes yhtä tiettyä kirjallisuutta, mistä löytää kaikki vastaukset johtamisepäselvyyksiin. Olisi se varmasti helppo nakki, kun avasi jonkun Parhaan Johtajan pelikirjan ja noudattaisi sen ohjenaruja joka ikisessä tilanteessa. Tuotan teille mielipahaa, kun ammun Teidät alas Johtajuuden helppouden pilvilinnasta.

Valmentava johtajuus ei ole millään tavalla yksinkertainen kokonaiskuva, mutta tietyillä hetkillä päätöksien tekeminen voi olla luonnollisesta luonnollisempaa. Hyvin ymmärtää sen paradoksaalisen johtamisen arkipäivän toiminnassa. Alf Rehn ”Johtajuuden ristiriidat” kirjan kirjoittaja korostaa maailmaan paradoksaalisuutta. Miten johtaminen voisi olla erilainen koko maailman kulkemisesta? Ei se ole, eikä tule olemaan.

Johtaja toimi niin valmentajana, tiiminvetäjänä sekä päällikkönä. Johtaja vaati, välittää ja kehittää. Ylipäätään johtajuus on vuorovaikutusta toisien kanssa, me ollaan ja tullaan olemaan vaikuttuneita. Sen perustan avulla johtaja pysty arvostamaan, osallistuttamaan ja laittamaan tavoitteita yhteistoimintaan- näin jokaisen yksilön ääni kuulu ja potentiaali hyödynnetään yrityksessä. (Ristikangas&Ristikangas 2013, 43)

Mitkä ovat ne kiinnostuskohdat johtajalla, että valmentavuus johtamisessa pääsisi kukkimaan? Johtajan ihanneaika on nykyhetki, missä läsnäoloa ja huomiota jaetaan toisille. Johtaja on ymmärtävä kamu ja sijaitsee samalla ihmisyyden tasolla. Silti hän osaa erottaa johtajanroolin ystävänroolista. Ilmiselvästi kaikkien rooleihin eläytyminen vie aikansa ja noin tuhkatiheään johtaja voikin unohtaa oman hyvinvointinsa. Jaan teidän kanssa joka päiväsen toiminnan vinkin Juha Tammisen kirjasta ”Yhteispeli- Suomi nousuun”. Kiertelevänä vinkkinä siellä ilmenee fyysisen aktiivisuuden tärkeys, eli tunnin verran liikunnan tulos on kaksi tuntia lisäenergia päivän kulutukseen. Ylipäätänsä henkisen hyvinvoinnin ylläpito on alku toisten tunteiden huomioimiseen. (Ristikangas&Ristikangas 2013, 53)

Huomavaisuus johtajalla tarkoitta omalla esimerkillä johtamista. Jos hänellä on kehityskohteita tai ammatillinen osaaminen ei yhdisty automatiikkaan, silloin hän tunnistaa sen ja löytää sopivan henkilön tehtävänsä varten. Huolimatta siitä johtajalla on oma eväspussi vahvuudesta, jonka avulla hän näyttää sopivalla ajalla oman priiman olotilan. (Ristikangas&Ristikangas 2013, 77) Kyllä kai johtajakin tekee virheitä ja hän lupaa alaisillakin tehdä niitä. Esimerkiksi ”Johda Suoritusta” kirjan case tapauksessa tuodaan esille Supercellin yritys, joka juhli epäonnistumisia samppanjalla, samalla onnistumisia pelkästään oluella. Eikö erehdysyritys metodilla opita parhaiten?

Valmentava johtaminen on tiimityötä, eikä yksilösuoritusta ja se edellyttää syvää kiinnostusta toisiin. Olennaista johtajuudessa on rakentavan palautteen antaminen ja vastaavasti arvostelun omaksumista. Erään minun tutun perheyrityksessä esimies päätti vaimon edestä, että hän hoitaa yrityksensä kirjanpitoa. Esimies kertakaan ajattelematta, minkälaisen stressin ja kuorman hän aiheuttaa vaimollensa. Harjoittelun tahdissa perehdyttiin kirjanpitoon, mutta epäsointia on vaikeampi poista, kun vääriä numeroita. Valmentavuus ilmenee vuorovaikutuksessa ja vuorokuuntelussa. Todella hyvä on parantaa alaisten suorituskykyä ja antaa heillä hyvä koroke, mistä pystyy nousemaan pitkälle. Rasittaa ei saa kumminkaan liika, ei kuka pysty hyppään oman varjonsa yli. (Ristikangas&Ristikangas 2013, 105)

Johtaja aiheuttaa toisiin innostusta rohkaisemalla suorittamaan haaskallisemmatkin tehtävät. Ne ovat juuri ne, mikä jälkikäteen ovat tuoneet hedelmällisimpiä tuloksia. Hän käyttää grow-mallia, noin kasvattamalla yksilöiden suorituskykyä. On oivallinen tapa viedä ihminen ongelman ratkaisuun olemalla aidosti kiinnostunut heidän tilanteesta. Johtaja ruokkii toisten mielenkiintoa töihin, sekä harrastuksiin liittyviin asioihin. Hän on aina ajan tasalla alaisten perheen tapahtumista ja järjestää myös perhekeskeisiä juhlia yrityksissä. Tärkeimpiä esimiehelle ovat suhteet ja kun tiet päätyvät eri suuntaan työntekijöiden kanssa, silloinkin hän pitää yhteyttä heihin. Pikkuhiljaa herää tunne, että johtaja on reaalielämän sankari. Ei se kaukana siitä olekaan!

Valmentava johtaminen leviä nykyhetkellä kulovalkean tapoin ja sillä on tarkoitus. Johtajuus on monimutkainen. Totta kai johtaja vauhdittaa päätöksentekoa kuuntelemalla toisten mielipiteitä, mutta viimeinen sana on silti johtajan olkapäillä. Juuri sen takia ihmiset johtajan ympärillä ovat niin tärkeitä. Johtaja tukee alaisiansa ja on aina oikealla ajalla paikalla. Vaikeus on helppous ja kaikki ovat tottumus kysymyksiä.

Ajatuksia herättävä kirjallisuus:

Ristikangas, M-R. & Ristikangas, V. 2010. Valmentava johtajuus. Helsinki: Bookwell Juva.

Rehn, A. 2018. Johtajuuden ristiriidat. Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. Jyväskylä: Docendo.

Järvinen, T. Rantala, J. & Ruotsalainen, P. 2014. Johda suoritusta. Helsinki: Talentum Pro.

Tamminen, J. 2014. Yhteispeli: Suomi nousuun. Helsinki: Bookwell Juva.